Suorastaan riemastuttavaa huomata, että kutominen sujuu taas. Nyt valmistui sukat miniälle. Saa nähdä, ovatko sopivat. Olen tottunut kutomaan kovin isoja sukkia tälle isojalkojen perheelle. Kaivelin varastoistani vanhan, mutta kauniin langan, jota olen säästellyt jo kyllin kauan. Värillä on ihana nimi: kirsikkapuu.
Neljän ja puolen vuoden niskajumisen kitkuttelun jälkeen olen saanut kutomisen takaisin. Nämä sukat valmistuivat viikossa, eli ihmeiden aika ei todellakaan ole ohi.
Nämä sukat ovat olleet työn alla jotakuinkin vuoden. Niska menee jumiin välittömästi kutimeen tarttuessa, joten eteneminen on ollut satunnaista ja hidasta. Nyt ne ovat kuitenkin valmiit.
Aivan ihanan värinen lanka, kuin mustikkapöperöä. Tweed-nyppyjen ansiosta lanka on myös hiukan paksumpaa kuin tavallinen 7 veljestä. Tein it...
